Moi taas. Ennen kun alan käsittelemähä taivaltani BB-talossa, niin teillä on maharollisuus kysyä multa mitä vain BB:seen liittyen tai BB:n jäläkeeseen elämään liittyen.
Tästä voi kertyä hyviä ideoota tuleviin kirjootuksiin :)
Aiheettomat kysymykset poistetaha!!! Kysy nyt!!! -Jarno
torstai 6. marraskuuta 2014
tiistai 4. marraskuuta 2014
Kick OFF - Sisäänastuminen
Morienstaa!!! Täs mun fiiliksiä Kick OFFista mitä mä siitä muistan :D
Heh! Tää oli jännä :D
Ehkä elämäni sekavimpia, mutta parhaimpia kokemuksia! Tiaros ainoastaan se, että satoja tuhansia silimäpareja vahtaa teeveestä.. En nimittäin Kick OFFia ollu koskaan aikaasemmin kattonu. Ja tottakai se tuttujen "myätähäpiä" meikäläästä kohtaha :D
Kick OFFia ereltävät pari päivää oli helevetin rentoja ja rauhallisia. Oikiastaan yllättävänki rentoja. Ruoka maittoi ja juttu lensi. En ressannu mistään, kunnes... Tuli se sunnuntai-iltapäivä. Alakuoirehet alakoo n. viis (5) tuntia ennen H-Hetkee. Vattas rupes kiärtämähä, eikä ruaka maittanu. Puheenaiheet loppuu, ku ei pää toiminu. Jännitys alakoo viärä piremmän köyren.
Voin sanoa, että olin varmasti päivää ennen "H-Hetkeä" kaikista kilipaalijoosta rauhallisin ja rennoin, jos meirät oltaas laitettu samalle viivalle. Ei mitään jännitystä ja pelekoa ollu ilimas, mut jotaki tapahtu. Kai se oli vaan pinttyny päähän, että mä tuun niin itteni munaamaha koko kansan eres ja sitä pelekäsin.
Kun saavuttihi itte pääpaikalle olin jo aivan hukas henkisesti. Tiäsin, että pian on mun vuaro mennä "munaamaha" itteni, itteluattamusta ei löytyny yhtään. Ne aploodit erellisille kilipaalijoolle sai mut aivan pois tolaltaan, enkä tahtonu enää muistaa eres annettuja ohojeita. Olin niin paniikis.
Oli aika nousta lavalle ovien taakse... Esittelyvideo pyärii kovaan ääneen.. Yleesö nauroo mulle.. Se helepotti vähäse ja toi sellaasta tiättyä rentoutta ja sanoon ittelleni "SE ON MENOA NYT!!!" Sit kuuluuki se POKS!!! Ja ovet aukes. Pää tyhyjänä kävelin kohti Maria ja Saulia. Biisinä näin jäläkikätehe kattottuna soi "Sleepy Sleepers - Järkee vai Ei?" Siitähä ei mulla mitää hajua ollu. Ainoot muistikuvat oli porukan naurut niin esittelyvideota kattoes, kuin kellariin "joutuminen". Ja tiätenki Saulin kysymys "Jarno, mitä on pohojalaane hulluus?". Mähä olin aivan lukos ja onneks Mari mua siinä jeesaski et antaa poijan mennä taloon.
Kuitenki se kaikista karuin asia Kick OFFis oli se, ku en saanu jättää Cami-rakkaalleni hyvästejä. Kun juna-asemalta lähärin junalla kohti etelää ajateltiin Camillan (tyttöystävä) kans, että kyllä me eheritähä sitte Kick-OFFis jättämähä kunnon hyvästit.. Olihan näin erellisinäki kausina kuulemma saanu teherä. Mut tääki homma kusi. Siinä taas oppi, "että ku kunnolla suunnitteloo, nii kyllähä se vituuksi menöö". Reissu alakoo muutenki niin mahtavasti, ku puhelin irtisanoo ittensä just ennen mun lähtöä, nii ei saatu eres puhelimen kautta pirettyä minkäänlaasta yhteyttä junamatkalla. Oli kauhia morkkis!!!
Heh! Tää oli jännä :D
Ehkä elämäni sekavimpia, mutta parhaimpia kokemuksia! Tiaros ainoastaan se, että satoja tuhansia silimäpareja vahtaa teeveestä.. En nimittäin Kick OFFia ollu koskaan aikaasemmin kattonu. Ja tottakai se tuttujen "myätähäpiä" meikäläästä kohtaha :D
Kick OFFia ereltävät pari päivää oli helevetin rentoja ja rauhallisia. Oikiastaan yllättävänki rentoja. Ruoka maittoi ja juttu lensi. En ressannu mistään, kunnes... Tuli se sunnuntai-iltapäivä. Alakuoirehet alakoo n. viis (5) tuntia ennen H-Hetkee. Vattas rupes kiärtämähä, eikä ruaka maittanu. Puheenaiheet loppuu, ku ei pää toiminu. Jännitys alakoo viärä piremmän köyren.
Voin sanoa, että olin varmasti päivää ennen "H-Hetkeä" kaikista kilipaalijoosta rauhallisin ja rennoin, jos meirät oltaas laitettu samalle viivalle. Ei mitään jännitystä ja pelekoa ollu ilimas, mut jotaki tapahtu. Kai se oli vaan pinttyny päähän, että mä tuun niin itteni munaamaha koko kansan eres ja sitä pelekäsin.
Kun saavuttihi itte pääpaikalle olin jo aivan hukas henkisesti. Tiäsin, että pian on mun vuaro mennä "munaamaha" itteni, itteluattamusta ei löytyny yhtään. Ne aploodit erellisille kilipaalijoolle sai mut aivan pois tolaltaan, enkä tahtonu enää muistaa eres annettuja ohojeita. Olin niin paniikis.
Oli aika nousta lavalle ovien taakse... Esittelyvideo pyärii kovaan ääneen.. Yleesö nauroo mulle.. Se helepotti vähäse ja toi sellaasta tiättyä rentoutta ja sanoon ittelleni "SE ON MENOA NYT!!!" Sit kuuluuki se POKS!!! Ja ovet aukes. Pää tyhyjänä kävelin kohti Maria ja Saulia. Biisinä näin jäläkikätehe kattottuna soi "Sleepy Sleepers - Järkee vai Ei?" Siitähä ei mulla mitää hajua ollu. Ainoot muistikuvat oli porukan naurut niin esittelyvideota kattoes, kuin kellariin "joutuminen". Ja tiätenki Saulin kysymys "Jarno, mitä on pohojalaane hulluus?". Mähä olin aivan lukos ja onneks Mari mua siinä jeesaski et antaa poijan mennä taloon.
Kuitenki se kaikista karuin asia Kick OFFis oli se, ku en saanu jättää Cami-rakkaalleni hyvästejä. Kun juna-asemalta lähärin junalla kohti etelää ajateltiin Camillan (tyttöystävä) kans, että kyllä me eheritähä sitte Kick-OFFis jättämähä kunnon hyvästit.. Olihan näin erellisinäki kausina kuulemma saanu teherä. Mut tääki homma kusi. Siinä taas oppi, "että ku kunnolla suunnitteloo, nii kyllähä se vituuksi menöö". Reissu alakoo muutenki niin mahtavasti, ku puhelin irtisanoo ittensä just ennen mun lähtöä, nii ei saatu eres puhelimen kautta pirettyä minkäänlaasta yhteyttä junamatkalla. Oli kauhia morkkis!!!
Kuka on Juntti-/BB-Jarno?
Moikka vaan kaikille!!! :) Täs mun elämäni ensimmääses "blogikiriootukses" mä vähä esittelen ittiäni teille ja sitä, mitä mun elämä sisältää :)
Jos vaikka alootettahas siitä kuka mä oon?
No vastausha on ilimiselevä! Mä oon 26-Vuatias aivan tavallinen bensalenkkari Etelä-Pohojammaalta Lapualta n. 15 000 asukkaan kaupungista. Toistaiseksi asun viälä Lapualla ja tyttöystäväni Seinäjoella mihinä viätän suurimman osan ajastani töiren lisäksi. Yhteestä kämppää, mikä sopis kummallekki ei oo viälä löytyny.
Mun perheeseen kuuluu äiteen, isännän ja veljen lisäks Camilla(tyttöystävä/eukkoo), sekä hänen 2,5-vuatias tyttärensä, eläämiä(Kaks kissaa ja kani) unohtamattakaan.
Koulutetulta ammatiltani oon Elektro- ja tietoliikenneasentaja, mutten oo päivääkää niitä hommia teheny. Niinku äitee aikoonaan sanoo "Koulus ku hoirat kunnolla, niin hyvä" eli suameksi sanottuna "ammatin ku ittelles hoirat, niin hän on tyytyvääne". Niimpä piti valita se helepoin reitti :D Tyylikkäästi puali tuntia myähäs kouluhu ja ruoan jäläkehe kotia.
Koulusta paperit saatuani lähärin aivan uurelle alalle CNC-Koneestajaks. Se oli aika jännää, ku en eres tiänny mikä CNC-Sorvi on tai miltä se näyttää. Siälä laitoon palikkaa koneehi puali vuatta ja lähärin suarittamaha varusmiäspalavelusta Kainuun prikaatihi. Siälä kohtaloks koituu pualitykärin titteli, eli kranaatinheitinkomppania (jääkäri). Se oliki paskinta aikaa mun elämäs. Siälä lusiin sen pakollisen puali vuatta ja kotiuruun 1. Viästimiähenä. Sen jäläkehe palasin takas CNC-Hommiin, jossa viihryyn seuraavan vuaren ja pari kuukautta päälle, kunnes alakoo tympääsemähä. Sainkin idean perustaa oman yrityksen, joka oliki surkein idea, mitä tältä Jurtsalta on tullu. Pari vuatta siinä kituutin ja lopetin toiminnan koska just sain kulut katettua. Siitä jäiki siävä veleka päälle jota täs ny lyhennetähä seuraavat vuaret, eli suameks sanottuna ollaha perse auki :D Sitte oliki taas paluu CNC-Hommihi, kun luulin etten osaa mitään muuta kunnes!!!! Kauniina tiistaisena syyspäivänä meikälle annettihi lomautuslappu kouraha.. Siitä sitte verinki kunnon pöhönän päälle ja suuntasin Härmän Häjyhy nykyyselle tyäpaikalleni, mistä sain tyätarjouksen :) Se on yks hianoommista asioosta mitä mulle on sattunu ja eres oli taas uuren ammatin opettelemine. Enhä mä koskaa ollu mikseriä ennemmi nähäny :D Siälä oon ny viättäny viimeset kaks vuatta ja oon tyytyvääne :) Siälä mä Camillanki tapasin, eli ei kovin negatiivisia ajatuksia oo.
Mun blogi tuloo sisältämähä mun ajatuksia BB:n jokaaselta päivältä, minkä talos viätin. Saatte tilannetajua, mitenkä ne asiat oikiasti meni. Kusettamaha en ala!!! Lisäksi kerron elämän kuulumisia ja ehkä avaurunki jos aharistaa :) -Jarno
Jos vaikka alootettahas siitä kuka mä oon?
No vastausha on ilimiselevä! Mä oon 26-Vuatias aivan tavallinen bensalenkkari Etelä-Pohojammaalta Lapualta n. 15 000 asukkaan kaupungista. Toistaiseksi asun viälä Lapualla ja tyttöystäväni Seinäjoella mihinä viätän suurimman osan ajastani töiren lisäksi. Yhteestä kämppää, mikä sopis kummallekki ei oo viälä löytyny.
Mun perheeseen kuuluu äiteen, isännän ja veljen lisäks Camilla(tyttöystävä/eukkoo), sekä hänen 2,5-vuatias tyttärensä, eläämiä(Kaks kissaa ja kani) unohtamattakaan.
Koulutetulta ammatiltani oon Elektro- ja tietoliikenneasentaja, mutten oo päivääkää niitä hommia teheny. Niinku äitee aikoonaan sanoo "Koulus ku hoirat kunnolla, niin hyvä" eli suameksi sanottuna "ammatin ku ittelles hoirat, niin hän on tyytyvääne". Niimpä piti valita se helepoin reitti :D Tyylikkäästi puali tuntia myähäs kouluhu ja ruoan jäläkehe kotia.
Koulusta paperit saatuani lähärin aivan uurelle alalle CNC-Koneestajaks. Se oli aika jännää, ku en eres tiänny mikä CNC-Sorvi on tai miltä se näyttää. Siälä laitoon palikkaa koneehi puali vuatta ja lähärin suarittamaha varusmiäspalavelusta Kainuun prikaatihi. Siälä kohtaloks koituu pualitykärin titteli, eli kranaatinheitinkomppania (jääkäri). Se oliki paskinta aikaa mun elämäs. Siälä lusiin sen pakollisen puali vuatta ja kotiuruun 1. Viästimiähenä. Sen jäläkehe palasin takas CNC-Hommiin, jossa viihryyn seuraavan vuaren ja pari kuukautta päälle, kunnes alakoo tympääsemähä. Sainkin idean perustaa oman yrityksen, joka oliki surkein idea, mitä tältä Jurtsalta on tullu. Pari vuatta siinä kituutin ja lopetin toiminnan koska just sain kulut katettua. Siitä jäiki siävä veleka päälle jota täs ny lyhennetähä seuraavat vuaret, eli suameks sanottuna ollaha perse auki :D Sitte oliki taas paluu CNC-Hommihi, kun luulin etten osaa mitään muuta kunnes!!!! Kauniina tiistaisena syyspäivänä meikälle annettihi lomautuslappu kouraha.. Siitä sitte verinki kunnon pöhönän päälle ja suuntasin Härmän Häjyhy nykyyselle tyäpaikalleni, mistä sain tyätarjouksen :) Se on yks hianoommista asioosta mitä mulle on sattunu ja eres oli taas uuren ammatin opettelemine. Enhä mä koskaa ollu mikseriä ennemmi nähäny :D Siälä oon ny viättäny viimeset kaks vuatta ja oon tyytyvääne :) Siälä mä Camillanki tapasin, eli ei kovin negatiivisia ajatuksia oo.
Mun blogi tuloo sisältämähä mun ajatuksia BB:n jokaaselta päivältä, minkä talos viätin. Saatte tilannetajua, mitenkä ne asiat oikiasti meni. Kusettamaha en ala!!! Lisäksi kerron elämän kuulumisia ja ehkä avaurunki jos aharistaa :) -Jarno
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)